Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto
  Alue- ja kaupunkipolitiikka | 28.02.2019

Euroopan komissio julkaisi vuotuisen raporttinsa Suomen talouden näkymistä – alueelliset erot edelleen suuria Itä- ja Pohjois-Suomessa

Euroopan komissio julkaisi 27.02.2019 vuotuisen raportin, jossa arvioidaan Suomen taloudennäkymiä sekä taloudellisia ja sosiaalisia haasteita. Raportti on osa talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa, jossa koordinoidaan jäsenmaiden talous- ja finanssipolitiikkaa, ja sen tarkoitus on seurata uudistuksia jäsenmaissa sekä nostaa esiin niitä haasteita, joihin jäsenvaltioiden tulisi paneutua. 

Itä- ja Pohjois-Suomen alueilla alueellista kehitystä on tapahtunut, ja epätasa-arvoa alueiden välillä on saatu jonkin verran vähennettyä, mutta alueelliset erot ovat edelleenkin suuria Suomen alueiden välillä. Itä- ja Pohjois-Suomen alue on monessa suhteessa muuta Suomea perässä esimerkiksi asukaskohtaisen bruttokansantuotteen, tuottavuuden ja työllisyyden osalta. Itä- ja Pohjois-Suomen alueen tulokset ovat EU:n ja Suomen keskiarvoa perässä, kun tarkastellaan väestönkasvua, alueen saavutettavuutta maanteitse ja rautateitse, ja internetin käyttöä. Komissio toteaa näin ollen raportissaan selvän alueellisen epäsuhdan IP-alueen ja muun Suomen välillä. IP-alueen matala väestöntiheys (noin kahdeksan asukasta per neliökilometri) merkitsee sitä, että alue tulee jatkossakin hyötymään erityisestä pohjoisen harvaan asutuille alueille (NSPA) myönnetystä erityisestä rakennerahasto-osuudesta vuosina 2021 – 2027.

Alueellisia eroja on myös innovaatioiden osalta, joissa IP-alue on muun Suomen keskiarvoa jäljessä, mutta kuitenkin EU:n keskiarvon yläpuolella. Kaikki Suomen alueet ovat EU:n keskiarvon yläpuolella myös alueellisten innovaatioekosysteemien kehittyneisyyden suhteen. Tieliikenneyhteyksien osalta raportissa todetaan, että erot Suomen sisällä ovat melko suuria, ja että IP-alue on muita Suomen alueita ja EU:n keskiarvoa perässä. Nämä erot ovat pitkälti yhteydessä maantieteellisiin syihin, sillä IP-alue selvästi harvaanasutuinta aluetta Suomessa.

Koheesiopolitiikan tehokkaan toteuttamisen puitteet vuosille 2021 – 2027 – Itä- ja Pohjois-Suomen ELMO-projektista saatavat kokemukset tärkeässä roolissa

Uutta raportissa on osio, jossa käsitellään koheesiopoliittista rahoitusta koskevia investointiohjeita Suomelle ja keinoja, joiden avulla koheesiopolitiikkaa voidaan toteuttaa tehokkaammin. Raportti nostaa hyväksi esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomen älykkään erikoistumisen strategian pilottihankkeen toteutuksen (ELMO-strategia), ja suosittelee, että siitä saatavia kokemuksia tulisi tarvittaessa hyödyntää tulevan ohjelmakauden aikana. Strategialla pyritään muun muassa vahvistamaan elinkeinojen uusiutumiskykyä sekä edistämään yritysten kasvua sekä kansainvälistymistä. Raportin mukaan on myös tärkeää tukea sosiaalisia innovaatioita ja kokeiluja sekä uusia, innovatiivisia lähestymistapoja. Lisäksi työmarkkinaosapuolien, kansalaisyhteiskunnan ja muiden toimijoiden tulisi osallistua tiiviimmin poliittisten päämäärien toteuttamiseen. Raportti huomauttaa myös, että rahoitusinstrumentteja ja InvestEU-rahoitusta tulisi pystyä hyödyntämään laajemmin.

Raportti nostaa koheesiopoliittisten investointien osalta esiin erityisesti kaksi tärkeää toimintaohjetta. Raportti painottaa ensinnäkin tutkimuksen, innovaatioiden, digitalisaation ja pienten- sekä keskisuurten yritysten tukemista. Esiin nostetaan muun muassa alueellisista vahvuuksista lähtevä tutkimus, osaaminen ja innovaatiot pohjoisilla harvaan asutuilla alueilla ja muilla siirtymäalueilla sekä alueidenvälinen yhteistyö mitä tulee arvoketjuihin.

Toinen keskeinen osa-alue koheesiopolitiikan investointien kannalta ovat sosiaaliset oikeudet ja niitä tukevat investoinnit. Raportissa peräänkuulutetaan investointeja, joilla työllistymistä helpotetaan, tuetaan elinikäistä oppimista ja joustavia uudelleen- ja edelleenkoulutusmahdollisuuksia, sekä varaudutaan paremmin uusiin työmarkkinoiden edellyttämiin taitoihin. Näillä keinoilla halutaan puuttua useilla aloilla havaittuun työvoimapulaan ja tukea aktiivista osallistumista, jotta voitaisiin edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia sekä parantaa työllisyyttä.

Lisätietoja:

Komission lehdistötiedote asiasta

Euroopan komission Suomen maaraportti